💡Viikon ajatus: Minustako neuloja?
Viime aikoina olen inspiroitunut lahjakkaiden ystävieni neuletaiteesta, he taikovat taidollaan upeita neuleita, pipoja, sukkia ja koristeita. Ihailen ja arvostan heidän upeaa taitoaan. Itse en ole koskaan ollut hyvä käsitöissä, kaikki koulussa taiteilemani tekeleet ovat olleet enemmän tai vähemmän epäonnistuneita.
Olen kutonut elämässäni yhdet villasukat, yläasteen valinnaisella käsityön kurssilla. Tein sukat nuoremmalle siskontytölleni, hän oli silloin korkeintaan 3-vuotias. Sukat olivat erikokoiset ja kupruiset. Lohdutin kuitenkin itseäni sillä, että ne olivat rakkaudella tehdyt. Vannoin kuitenkin, että ne olivat ensimmäiset ja viimeiset tekemäni sukat. Totesin, ettei isoäitini kädentaidot olleet periytyneet minulle, veressäni ei ole samaa taitoa. Hyväksyin kohtaloni.
En vieläkään ole kutonut uusia sukkia tai ostanut lankaa ja puikkoja. Olen kuitenkin selaillut muutamia neuleohjeita ja saanut päähäni ajatuksen neulomisesta. Olisiko minusta sittenkin siihen? Nykyään onnekseni tiedän, että pystyn moniin asioihin ja voin oppia uutta.
Aika näyttää käykö tämä ajatus toteen. Olen tänä vuonna yllättänyt itseni monella muullakin asialla, joten en yhtään ihmettelisi (no ehkä kuitenkin vähän).
Miten siellä? Onko kuulolla neulojia tai kutojia? Mistä kannattaa aloittaa?
♡Anniina
♡Anniina
Kommentit
Lähetä kommentti