@anniinanger

💡 Viikon ajatus: Mietteitä kesänvietosta Kesä 2020 on ollut ja tulee varmasti jatkoa kohdenkin olemaan erilainen. Emme voi osallistua kaikkiin suunnittelemiimme tapahtumiin ja mietimme kesää ehkä vähän eri tavalla. Itse olen suunnitellut viettäväni rauhallisen kesän, olemalla mahdollisimman paljon ulkona: piknikeillä ja kävelyillä. Tänä kesänä saattavat paikan päällä herkutellut ravintolaillalliset ja aurinkoisilla terasseilla nautitut drinkit jäädä vähemmälle. Olen itse ainakin vielä vähän varovainen, toivon kaikkien pysyvän turvassa ja huolehtivan toisistaan. Viime perjantaina ystäväni bändillä oli livekeikka. Tein poikkeuksen kesäsuunnitelmiini ja kuukausien tauon jälkeen astelin ihmisten ilmoille. Aurinkoinen alkuilta, ystäviä ja livemusiikkia! Tottakai tunnelma oli upea ja oli ihana kuunnella intiimiä, akustista keikkaa. Oli myös mukavaa keikan jälkeen istua iltaa ystävien kanssa, puheensorinan täyttäessä pubin. Siltikin luulen, että tämä oli nimenomaan po...

💡Viikon ajatus: Kaunista kesää Kesässä on jotain maagista. Sen alkamista odottaa samaan aikaan malttamattomana, kun samaan aikaan toivoisi ettei se ihan vielä alakaan. Jotta se sitten kestäisi vähän kauemmin. Kun kesä sitten kunnolla pyörähtää käyntiin, tuntuu se parhaalta vuodenajalta ikinä. Kesällä tehdään yleensä paljon muistoja, on jokavuotisia perinteitä, mutta lämpö saa heittäytymään myös uusiin seikkailuihin.  Ja vaikka tuntuukin, että kesästä täytyy ottaa kaikki ilo irti, on myös päiviä, jolloin haluaa vain olla sisällä. Kaivautua sohvan syövereihin, maistella jätskejä ja katsoa leffoja. Se on enemmän kuin ok, kesäpäivänä voi tehdä niinkin. Kesässä on myös jotain haurasta, kaunista ja katoavaa. Mutta ne kesäiltojen ja -öiden haikeimmatkin hetket tuntuvat oikeilta, ne kuuluvat kesään. Kesä on onnistunut, kun se on jokaisella omannäköinen. Kaunista kesää, tehdään muistoja ja pidetään toisistamme huolta. ♡Anniina Facebook Instagra...

💡 Viikon ajatus: Millä nimikkeillä sinua kutsutaan? Oletko koskaan miettinyt kuinka monilla, ja millaisilla, nimikkeillä sinua kutsutaan? Sinua voidaan kutsua eri paikoissa ja eri tilanteissa eri nimikkeillä. Voit itse myös käyttäytyä eri nimikkeiden tavoin, vaikkei pelkästään niiden tulisi antaa määritellä meitä liikaa. Osaatko heti kertoa mitkä sinun nimikkeesi ovat? Itse ainakin kuljen monella nimikkeellä: olen vaimo, tytär, sisko, täti, käly, ystävä ja työkaveri.  Uusin nimikkeeni on eiliseltä, kun minusta tuli isotäti. ♡ Kaikki nämä nimikkeet kertovat meistä jotain, oikeastaan paljonkin. Ne kertovat ihmissuhteistamme, perhekäsityksistämme ja työidentiteetistämme. Ne kertovat miten käyttäydymme ja miten muut meidät näkevät sekä kokevat. On myös tärkeää millä nimikkeillä itse itseämme kutsumme. Toivoisin kaikkien omien sanojen tässä kohtaa olevan voimakkaita ja myötätuntoisia. Sellaisia, jotka antavat energiaa ja iloa. Sellaisia, jotka kuvaavat sisintä j...

💡Viikon ajatus:  Paluu arkeen (?) Joko olette palanneet normaalimpaan arkeen? Oletteko nähneet ystäviä ja sukulaisia? Oletteko käyneet ravintoloissa? Vai onko poikkeusajan toiminta nyt normaalia arkea? Ystäväni kysyi kantaani ihmisten näkemiseen, joko tapaan muita ja lähden kotoa vapaa-ajalla. Ajatukseni ovat vieläkin asiasta ristiriitaiset. Rajoitusten alettua vietin kymmenen viikkoa eristyksissä, jonka jälkeen tapasin siskojani. Tämän jälkeen olen taas tietoisesti viettänyt aikani kotona. Olen hieman varovainen ja edelleen pohdin oikeaa tapaa toimia. Saattaa olla, että poikkeusaika muuttaa pysyvästi monen ajatuksia ja tapoja. Luulen, että ainakin itselläni näin tulee tapahtumaan. Uskon myös, että se on hyvä asia. Maailma kaipaa muutosta ja me voimme sen tehdä. Elämä tietenkin jatkuu, se muuttaa vivahdettaan. Tänään aion kuukausien tauon jälkeen tavata tuota kysymyksen esittänyttä ystävääni. Menemme puistoon, vaihdamme kuulumisia ja mietteitä, nautimme alkavasta ke...

💡Viikon ajatus: Pienet itsestäänselvät asiat Tiedättehän ne pienet, vähän itsestäänselvätkin asiat arjessa? Asiat, jotka ovat olemassa ja tapahtuvat joka päivä vähän kuin huomaamatta.  Minulle tällaisia asioita ovat esimerkiksi aamukävelyt ja aviomiehen tekemä aamukahvi. Asioita, jotka ovat niin tärkeitä, mutta samalla niin automaattisia. Aviomieheni oli viime viikolla pari päivää sairaalassa ja ajatukseni pyörivät erilaisten asioiden ympärillä kuin yleensä. Aamukahvini ei todellakaan ollut ensimmäinen asia mielessäni, mutta isompien mietteiden ja huolien lievennettyä sitä alkoi huomioida myös niitä pienempiä asioita. Muisti taas miettiä kiitollisuudenaiheita ja niitä pieniä elämän iloja. Yritän olla pitämättä mitään itsestäänselvyytenä, mutta aina ei esimerkiksi toiselle ihmiselle muista todeta kehua tai kiitosta. Oma mieli voi olla asioihin niin hyvällä tavalla tottunut ja pitää myös kiitollisuutta itsestäänselvyytenä. Muistetaanhan siis olla kiitollisia ...